Vehnän hinta tänään –
Live CBOT-kurssi ja laskuri tonnille (EUR)
Vehnän hinta laskuri – leipävehnä, rehuviljaä ja durumvehnä
Vehnän historiallinen hinta EUR per tonni
Vehnän hinta per yksikkö tänään
| Yksikkö | Hinta (EUR) | Hinta (USD) |
|---|---|---|
| Per tonni (MT) | – | – |
| Per 100 kg | – | – |
| Per kg | – | – |
| Per busheliä (CBOT) | – | – |
Vehnän hinnat laadun mukaan – per tonni
Mikä määrää vehnän hinnan tonnilta?
Vehnän maailmanmarkkinahinta muodostuu pääasiassa kahdella pörssillä: CBOT (Chicago Board of Trade) Chicago Soft Red Winter -vehnälle (ticker ZW=F, noteerattuna US senttiä per busheliä) ja MATIF (Euronext Paris) eurooppalaiselle milling wheat -vehnälle (noteerattuna euroina per tonni). Koska Suomi kuuluu euroalueeseen, MATIF-hinta on suomalaisille tuojille ja viejille suora viite.
Sivun päivittäinen hinta lasketaan CBOT ZW=F:stä Yahoo Financen kautta ja muunnetaan euroiksi voimassa olevalla valuuttakurssilla. Esimerkki: CBOT-kurssi 616 USX/busheliä vastaa noin 226 USD per tonni, mikä eurokurssilla 0,92 on noin 208 EUR per tonni.
Suomi osana EU:n viljamarkkinoita
Suomi tuottaa normaalisti 700 000–900 000 tonnia vehnää vuodessa, pääasiassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Suomi on useimpina vuosina omavarainen vehnässä, mutta kuivuus tai lyhyt kasvukausi voi pakottaa tuontiin EU-maista, erityisesti Saksasta, Ranskasta ja Baltian maista. Tuontihinnat perustuvat MATIF-hintaan plus rahtikulut.
Kevätvehnä hallitsee – lyhyt kasvukausi
Suomen lyhyt kasvukausi rajoittaa talvivehnän (talvivehnä) viljelyn Lounais-Suomen rannikkoalueille. Suurin osa Suomen vehnäntuotannosta on kevätvehnää (kevätvehnä), joka kylvetään toukokuussa ja korjataan elokuussa. Kasvukauden lyhyys tekee Suomen sadonmuodostuksesta herkkää säävaihteluille, erityisesti kasvukauden kosteusoloille.
Leipävehnälle ja jauhoille, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, sovelletaan 14 % ALV (elintarvikkeiden alennettu kanta). Rehuviljalle ja eläinrehuksi tarkoitetulle viljalle sovelletaan 25,5 % ALV (yleinen kanta). Kaikki tämän sivun hinnat ovat ALV:ttomia (alv 0 %).
Valuuttakurssi (USD/EUR) on ratkaiseva tekijä eurohinnoitetuille vehnäntuojille: euron heikkeneminen suhteessa dollariin nostaa tuontihinnan EUR:ssa, vaikka CBOT-hinta pysyisi muuttumattomana.
Suomen vehnänviljely: huoltovarmuus, MTK ja kasvukausi
Suomella on erityinen strateginen intressi kotimaiseen viljatuotantoon. Huoltovarmuuskeskus (HUOVA) ylläpitää valtion viljavaroja häiriötilanteiden varalle. Suomen pitkä raja Venäjän kanssa ja lyhyt kasvukausi tekevät elintarviketurvasta kansallisen prioriteetin.
MTK ja ProAgria – suomalaisten viljelijöiden tukipilari
MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) on Suomen maanviljelijöiden pääjärjestö, joka neuvottelee maatalouspolitiikasta ja tukijärjestelmistä. ProAgria tarjoaa neuvontapalveluja ja asiantuntemusta tilakohtaisen tuottavuuden parantamiseksi. Yhdessä ne muokkaavat kotimaan vehnämarkkinoiden puitteet.
Proteinilaatu ja lankeamisluku
Leipävehnäksi luokitteluun vaaditaan normaalisti vähintään 12,5 % raakaoproteiinia ja lankeamisluku (Hagberg) yli 200 sekuntia. Sade korjuun aikana voi aktivoida alfa-amylaasientsyymin ja laskea lankeamisluvun dramaattisesti, jolloin koko erä saattaa alentua rehuviljatasolle.
Kansainvälinen CBOT-hinta asettaa pohjan kansainväliselle vehnän hinnalle, kun taas MATIF-hinta on suomalaisille tuojille suora viitepiste. Paikalliset rahtikulut Suomen satamiin (Helsinki, Turku, Rauma) vaikuttavat lopulliseen tuontihintaan.
Usein kysytyt kysymykset vehnän hinnasta
Vehnän hinta tonnia kohden euroissa päivitetään automaattisesti 15 minuutin välein tällä sivulla. Hinta perustuu CBOT-futureihin (ZW=F) ja muunnetaan voimassa olevalla USD/EUR-kurssilla. Katso hintataulukko sivun yläosasta.
CBOT (Chicago Board of Trade) on maailman suurin viljan raaka-ainepörssi. ZW=F on Chicago Soft Red Winter (SRW) vehnäfutuurien ticker-symboli, noteerattuna US senttiä per busheliä. CBOT-hinta on maailmanlaajuinen viiteindeksi kauppiaita, myllyjä ja viejiä varten kaikkialla maailmassa.
Leipävehnällä on korkea proteiinipitoisuus (vähintään 12,5 %) ja hyvä gluteenilaatu leivontaan. Rehuviljalla on alhaisemmat proteiinikriteerit ja se hinnoitellaan tyypillisesti 10–15 % alle leipävehnän hinnan. Lankeamisluku (Hagberg) yli 200 sekuntia on myös vaatimus leipävehnäluokitukselle.
MTK on Suomen maanviljelijöiden pääjärjestö, joka neuvottelee maatalouspolitiikasta, tukijärjestelmistä ja edunvalvonnasta. ProAgria tarjoaa neuvontaa tiloille kasvintuotannossa. Yhdessä ne muokkaavat kotimaan vehnämarkkinoiden puitteita Suomessa.
Vehnän hinta kilolta euroissa löytyy sivun hintataulukosta. Kansainvälinen markkinahinta (CBOT-pohjainen) on tyypillisesti 0,18–0,26 €/kg. Laskurissa voit valita kilogramman yksiköksi tarkkaa laskentaa varten.
MATIF (Euronext Paris) on Euroopan referencepörssi milling wheat -vehnälle, noteerattuna euroina per tonni. Suomalaiset tuojat ja viejät hinnoittelevat usein MATIF-hinnan perusteella paikallisilla logistiikkakorjauksilla. CBOT ja MATIF ovat tiiviisti korreloituja mutta voivat erota 10–30 USD/tonni alueellisista tekijöistä johtuen.
Leipävehnälle ja jauhoille ihmisravinnoksi sovelletaan 14 % ALV:ia (elintarvikkeiden alennettu kanta). Rehuviljalle ja eläinrehuksi tarkoitetulle viljalle sovelletaan 25,5 % ALV:ia (yleinen kanta). Kaikki sivun hinnat ovat ALV:ttomia.
Suomi tuottaa normaalisti noin 700 000–900 000 tonnia vehnää vuodessa. Tärkeimmät viljelyalueet ovat Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Häme. Suomi on useimpina vuosina omavarainen vehnässä, mutta epäsuotuisat sääolot voivat pakottaa tuontiin EU-maista.
Kevätvehnä on hallitseva laji Suomessa – se kylvetään toukokuussa ja korjataan elokuussa. Talvivehnän viljely on rajattu Lounais-Suomen rannikkoalueille, koska lyhyt kasvukausi ei salli talvehtivia kasvustoja suurimmalla osaa maasta. Kevätvehnä voi antaa korkean proteiinipitoisuuden suotuisina vuosina.
Huoltovarmuus tarkoittaa Suomen strategista elintarviketurvallisuutta ja kykyä ylläpitää perustoimintoja kriisitilanteissa. Huoltovarmuuskeskus ylläpitää valtion viljavaroja, mukaan lukien vehnää. Tämä on tärkeää Suomelle lyhyen kasvukauden ja geopoliittisen sijainnin vuoksi.
Venäjä ja Ukraina kattoivat yli 30 % maailman vehnänviennistä ennen vuotta 2022. Sodan puhkeaminen nosti CBOT-vehnän hinnan historiallisiin huippuihin (yli 1 300 USX/busheliä maaliskuussa 2022). Suomi tuo vehnää pääasiassa EU-maista, joten Mustanmeren häiriöt vaikuttavat epäsuorasti MATIF-hinnan kautta.
WASDE (World Agricultural Supply and Demand Estimates) on USDAn kuukausittainen raportti maailmanlaajuisesta tarjonnasta ja kysynnästä viljoille. Se julkaistaan joka kuukauden toisena torstaina ja on yksittäinen tärkein hintaliikkeitä aiheuttava tekijä CBOT:lla. Odottamattomat tarkistukset voivat siirtää vehnän hintaa 3–6 % julkaisupäivänä.
Durumvehnä (Triticum durum) on kovempaa vehnälaatua, jota käytetään pastaan, couscousiin ja semolinaan. Se viljellään pääasiassa Välimeren maissa ja Kanadassa, ja on tyypillisesti 10–20 % kalliimpaa kuin leipävehnä. Suomi ei tuota durumvehnää ja on kokonaan riippuvainen tuonnista. Laskuri käyttää kerrointa 1,15 durumhinnan arviointiin.
1 busheliä vehnää = 60 lbs avoirdupois = 27,2155 kg. 1 metrinen tonni vehnää = 36,7437 busheliä. CBOT-hinta US senttiä per busheliä muunnetaan USD:ksi per tonni kertomalla 36,7437:llä ja jakamalla 100:lla. Esimerkki: 600 USX/bu × 36,7437 / 100 = 220,46 USD/MT.
Vehnäjauho tuotetaan jauhamalla vehnää – 1 tonni vehnää antaa tyypillisesti 720–780 kg jauhoa (jauhatusaste 72–78 %). Raaka-ainekustannus jauhoissa vastaa karkeasti CBOT-hintaa plus jauhaminen, kuljetus ja pakkaus. Sivun laskuri käyttää kerrointa 0,75 jauhon raaka-aineosuuden arviointiin.